Internetin verkkokaupasta ostaminen syö taloutta

Yhä useampi tekee nykyään ostoksensa internetin verkkokaupoissa. Vaatteet, kodin sisustuselementit, kirjat, tietotekniikka ja jopa ruokatarvikkeet on nykyisin vaivatonta tilata joko kotimaisista verkkokaupoista tai ulkomailta. Kuinka käy kotimaisten ja paikallisten kivijalkakauppojen, kun ostajat siirtyvät internetiin? Talous heittelehtii, kun ostajat karkaavat internetin välityksellä ulkomaille.

44% kaikista verkko-ostoista ulkomaille

Tilastot kertovat, että vuonna 2014 suomalaiset tilasivat noin 44 prosenttia kaikista verkko-ostoksistaan ulkomailta. Verkko-ostoksiin käytettiin yhteensä noin 3,6 miljardia euroa. Noin 80 prosenttia nettikauppojen asiakkaista valitsee kaupan hinnan, ei sen kotimaan, mukaan. Suurta valikoimaa kaipaavat 60 prosenttia, postikuluja tarkkailevat noin puolet kaikista ostajista. Verkkokaupan kotimaisuus on tärkeää vain vähän yli kymmenelle, tarkalleen ottaen 13 prosentille kaikista verkko-ostajista. Tästä huolimatta 66 prosenttia verkko-ostoista tehtiin kotimaisissa verkkokaupoissa. Yllätyksellistä vuonna 2012 tehdyssä tilastossa oli, että yli 50-vuotiaita online-shoppailioita oli huomattavan iso osa kaikista verkkokaupoissa ostoksia tekevistä kuluttajista. Tämä on merkittävä tilasto, sillä yli 50-vuotiaat usein ostavat paitsi itselleen, myös lapsilleen ja mahdollisesti jopa lapsenlapsilleen sekä puolisolleen. Tilasto käy järkeen, sillä tuotteiden kotiin toimitus sekä tilaamisen helppous vetoaa erityisesti vanhempiin ikäpolviin.

Suosittuja ulkomaisia nettikauppoja ovat esimerkiksi Amazon, CDON.com, H&M, Ikea, Zalando sekä virolainen Direct123. Eniten verkosta tilataan kenkiä, vaatteita, cd-levyjä ja elokuvia.

Ei pelkästään vaatteita ja elektroniikkaa

Netistä ei osteta enää pelkästään vaatteita ja elektroniikkaa, vaan nykyisin internetistä voi tilata myös esimerkiksi alkoholia, ruokaa, pyöriä ja jopa saunoja. Vain paikalliset pientuottajien spesifiset tuotteet, kuten lähihunaja sekä kauppahallin mummon käsinkutomat villasukat, jäävät nettimyynnin ulkopuolelle ja vaativat kivijalkakaupalle suuntaamista.

Asiakkaita liikkeeseen ostoksille houkutellakseen kivijalkakaupat pyrkivät luomaan yhä mukavamman tai elämyksellisemmän asiakaskokemuksen, jota ei kotona internetistä tilaamalla saa.

Nettiostamisen trendi tulee maailmalta

Maailmalla netistä ostaminen ei ole mikään uusi juttu, mutta myös Suomen ulkopuolella netistä tilaaminen on tullut yhä yleisemmäksi. Amerikassa Kiitospäivän jälkeinen Black Friday on tunnetusti suuri ostospäivä, johon monet kaupat jopa nojaavat vuosimyyntinsä. Suurin osa kansalaisista ryntää ostoksille Black Friday:na, mutta osa ei halua lähteä uhmaamaan kauppojen ihmisvilinää. Vuonna 2015 ensimmäistä kertaa Black Friday:n ja sitä seuraavan viikonlopun aikana ostettiin enemmän verkosta kuin itse kivijalkaliikkeistä.

Samana vuonna ilmestyi tähän shoppailuviikonloppuun myös uusi lisäpäivä, seuraava maanantai, nimellä Cyber Monday. Tilastot kertovat, että tämän nelipäiväisen shoppailuhulluuden aikana jopa yli 103 miljoonaa ihmistä teki ostoksia netissä, ja 102 miljoonaa suuntasi perinteisesti kivijalkakauppoihin.

Mikä vetää asiakkaat verkkokauppoihin?

Kivijalkakauppojen harmiksi verkkokaupat tarjoavat monia etuja kuluttajalle, jotka sopivat sekä helpottavat nykyajan hektiseen elämäntyyliin. Verkkokaupat ovat aina avoinna. Asia, jota lähes yksikään kivijalkakauppa huoltoasemia ja muutamia ruokakauppoja lukuun ottamatta ei voi resurssien takia tarjota asiakkailleen.

Verkkokaupoista pääsee siis tekemään tilauksia vaikka keskellä yötä. Verkkokauppa myös kulkee mukana omassa taskussa minne vain älypuhelimen mukana, joten tilauksen voi tehdä vaikkapa työmatkalla tai kahvitauolla ilman ylimääräistä kierrosta kivijalkakauppaan.

Tässä piileekin verkkokauppojen etuasema: kauppa tulee ostajan luokse, ei ostaja kaupan. Yksi monille käänteentekevä ero nettikaupoissa on, että ne vapauttavat ostajan esimerkiksi stressaavalta jouluostosreissulta ihmisvilinässä tai vaatteiden kokeilulta tunkkaisissa sovituskopeissa.

Verkkokauppojen etuja ovat myös tuotteiden runsaus ja niiden vaivaton vertailu keskenään. Globaalilla tasolla nettikaupoista pystyy löytämään lähes mitä tahansa ja paljon sellaista, jota ei Suomen markkinoilla tulla koskaan näkemään kivijalkakaupoissa kysynnän puutteen takia. Tuotteita on helppoa vertailla keskenään. Kaupasta toisen ravaamisen sijaan ostajan tarvitsee vain avata muutama lisävälilehti ja suorittaa Google-haku, ja edullisin sekä tarpeita parhaiten vastaava tuote on jo vain parin klikkauksen päässä kotiovesta.Edullisuus on kolmas verkkokauppojen vetovoimasta. Kilpailu on internetin aalloilla kovaa, joka vaikuttaa hintoihin sekä tarjontaan positiivisesti ostajaan nähden. Kukaan ei halua maksaa turhaan enemmän kuin on tarpeellista, joten useimmiten ostokset suunnataan niitä halvimmalla tarjoavan kauppaan.

Mistä asiakas sitten tietää, mikä tuote on rahan arvoinen, jos sitä ei pääse käsin koskettelemaan? Kosketuksella ei ole enää niin suurta arvoa, kun saatavilla on milloin tahansa monen muun tuotteen ostajan arvio, joiden perusteella yhä useampi ostopäätös nykyisin tehdään. Tämän lisäksi asiakastyytyväisyys ja tasalaatuisuus verkkokauppojen asiakaspalvelussa on ollut kivijalkakauppoja parempi.

Kivijalkakaupasta verkkokaupaksi

Kuinka kivijalkakaupat voivat kilpailla verkkokauppojen kanssa? Sellaisenaan eivät ehkä voikaan. Paras ratkaisu on päivittää palvelut nykyaikaan ja luoda kivijalkakaupan rinnalle verkkokauppa. Verkkokauppa on internetostosten tekemisen lisäksi asiakkaalle aina saatavilla oleva tuoteluettelo, joka antaa kaupalle etulyöntiaseman verrattuna kivijalkakauppoihin, joiden valikoimaa ei ole listattu helposti kuluttajan saataville.

Tulevaisuudessa tuskin enää edes erotellaan kivijalkamyymälää ja verkkokauppaa, vaan nämä kaksi tulevat mahdollisesti toimimaan toistensa jatkeena, sulavana kokonaisuutena. Siihen on paras alkaa valmistautumaan jo niin pian kuin suinkin, etteivät verkkokaupalliset myymälät pääse luistelemaan oman kivijalkakaupan ohitse.