Abloy -lukkoyhtiö on suomalainen ylpeys, joka takaa turvallisuuden

Suomalainen lukkoyhtiö Abloy Oy (aiemmin Ab Låsfabriken-Lukkotehdas Oy ja sittemmin Ab Lukko Oy) on valmistanut turvallisia ja innovaatiomekanismilla varustettuja lukkoja jo pian 100 vuotta eri konsernien alaisena.

Vuonna 1994 ruotsalaiseen Assa Abloy -konserniin liittynyt Abloy on yksi johtavista lukko- ja lukitusjärjestelmien valmistajista ja suunnittelijoista maailmalla. Assa Abloy on myös listattu Tukholman pörssissä. Nykyisin yritys valmistaa mekaanisten lukkorunkojen lisäksi sähköisiä lukkorunkoja, avainpesiä ja niiden komponentteja, mekaanisia ovensulkijoita, rakennusheloja, sähköisiä oviautomatiikkalaitteita sekä riippu- ja kalustelukkoja. Tuotteet valmistetaan Abloyn tehtailla Joensuussa sekä Bjökbodan kylässä Kemiönsaarella. Abloy-tuotteita myydään jopa 70 maahan.

Missä piilee Abloy-lukkojen menestyksen salaisuus?

Abloy – lukoista turvallisin

Abloy on saavuttanut valtavan suosion ympäri maailmaa, sillä sen käyttämä mekanismi on turvallisempi, varmempi ja vaikeampi tiirikoida, kuin sitä edeltävien lukkojen. Abloy-lukon kehittäjä Emil Henriksson keksi ajalleen täysin uudenlaisen lukkomekanismin, jota kutsutaan joko kiekkohaittasylinteriksi tai levyhaittasylinteriksi.

Tämä mekanismi sisältää maksimissaan vain yhden jousen tai ei lainkaan jousia, joka tekee siitä varmatoimisen, tukevan ja sulavan. Lukon tiirikoimisesta vaikeaa tekee se, että lukon sisällä olevissa levyissä on useita valelovia, joten tiirikoija ei voi tietää, milloin tiirikka on osunut oikeaan, oven avaavaan loveen. Lukko aukeaa vain silloin, kun kaikki sen sisältämät “oikeat” kolot muodostavat uran, johon lukitustanko painuu ja lukko aukeaa.

Ensimmäisten Abloy-lukkojen mallin avaamiseen on rikollispiirien toimesta kehitelty tiirikka, joka tunnetaan myös nimellä vempele. Tämä väline ei kuitenkaan käy uudenpien Abloy-lukkojen avaamiseen.

Abloyn historia

Abloy on suomalaisten suuri ylpeys, sillä lukkomekanismin kehitteli suomalainen konttorimekaanikko Emil Henriksson 1900-luvun alussa. Alun perin lukon valmistukseen perustettiin Ab Läsfabriken-Lukkotehdas Oy vuonna 1918, mutta vain viisi vuotta myöhemmin yrityksen osti Kone- ja Siltarakennus Oy.

Edellä mainittu siirtyi Wärtsilän omistukseen vuonna 1936 ja Abloy sen mukana. Abloy-lukot menestyivät ilmiömäisen hyvin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, mutta maailmalla myynnit eivät olleet ottaakseen tulta alleen. Vuonna 1989 Wärtsilä osti IKON:in, saksalaisen maan johtavan lukkosylinterinvalmistajan, mutta Abloy-lukkojen suosio ei lähtenyt nousuun Saksassa.

Ensimmäistä kertaa nimellä Abloy Oy yritys toimi vuonna 1990. Yrityksen toimitusjohtajana toimi tuolloin Matti Virtaala. Abloy oli monialayhtiö Metra Oy:n alaisena, ja Metran päätöksestä Abloyn tuotevalikoimaa supistettiin vuonna 1991 ja keskityttiin yhä syvemmin kansainvälisillä markkinoilla läpilyöntiin.

Juhlavuosi sekä vaarallinen tulipalo

Vuonna 2007 oli Abloyn lukkomekanismin 100-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden kunniaksi Joensuun taidemuseoon avattiin Readymade-näyttely, jossa teollisesti valmistetut tuotteet olivat suomalaisten readymade-taiteen ammattilaisten arvioitavana. Juhlavuonna julkaistiin myös Abloy-lehti sekä Abloyn historiasta kertova kirja.Vuoden 2009 alussa Abloyn Joensuun tehtaalla sattui suurialainen tulipalo, joka aiheutti yhtiölle miljoonien eurojen vahingot. Tulipalossa loukkaantui vain yksi ihminen, tehtaan huoltomies, mutta vaara paljon suuremmasta katastrofista oli lähellä: tehtaalla säilytettiin niihin aikoihin räjähdysalttiita kemikaaleja, muun muassa syanidia. Räjähdykseltä kuitenkin vältyttiin, mutta ihmiset säikähtivät vaarallisten palokaasujen vuoksi asetettua ulkonaliikkumiskieltoa. Tehtaan läheisyydessä sijaitsee suuri ostoskeskus.Palo oli levinnyt tehtaan kattorakenteisiin asti ja työt jouduttiin lopettamaan tehtaalla pitkäksi aikaa.

Tampereen tehtaan lakkauttaminen

Abloy Oy:n Tampereen tehdas oli alun perin rakennettu täysin toisia tarkoituksia varten ja aloitti toimintansa jo vuotta ennen yrityksen varsinaista syntyvuotta, vuonna 1917, Epilänharjun kaupunginosassa. Kyseessä oli Excelsior Oy -nimisenä toimiva yritys joka aloitti toimintansa entisessä perunajauhotehtaan kiinteistössä. Kiinteistön perustivat kuuluisan tanskalaisurkurakentajan Jens Zachariassenin jälkipolvet. Pienvalimossa valmistettiin aluksi saranoita ja muita rakennusheloja ja sota-aikana korkorautoja saappaisiin. Tehtaalla oli useita omistajia, joista viimeinen oli Abloy. Ennen Abloyta tehtaassa valmistettujen ovenpainikkeiden ja muiden helojen merkki oli EXO.

Palveltuaan Abloyta vuosia, Tampereen tehdas päätettiin sulkea vuonna 2010. Tehtaan toiminta loppui tehtaalla lopullisesti vuonna 2011, ja tontti myytiin asuintaloja suunnittelevalle YIT:lle. Tontti puhdistettiin vuonna 2013 ja tehdas purettiin kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2015. Vuoden 2017 alussa aloitettiin alueelle Tohlopinrannan-nimisen asuinalueen rakentaminen.

Abloy-avaimen kopioiminen

Abloy sai turvallisen lukon maineen myös siitä syystä, että pitkään Abloyn avaimista oli mahdollista teettää lisäkopioita vain avainkortilla. Avainkortti annettiin avaimen haltijalle ja kaikki avaimesta teetetyt kopiot merkittiin avainkorttiin. Avaimia oli mahdollista teettää vain valtuutetuilla lukkosepillä sekä Joensuun tehtaalla. Tällä tavoin kuka tahansa ei voi kopioida avainta ja esimerkiksi kerrostaloissa ja vuokra-asunnoissa lukot pysyivät turvallisempina, kun tiedossa oli täsmäluku avainten määrästä.

Tämä ei kuitenkaan enää päde kaikkiin Abloyn avaimiin. Kun avaimen patentti vanhentuu, vapautuu avaimen kopioiminen kaikille, ei pelkästään avainkortin haltijalle, ja avaimia voi teettää missä tahansa. Patentin kestoikä on parhaimmillaan 20 vuotta. Abloy kuitenkin suosittelee, että lisäavaimet teetettäisiin myös patentin vanhennuttua Abloylla. Abloyn valtuuttamat lukkosepät vaativat avainkortin myös patentin raukeamisen jälkeen, sillä Abloyn periaate on, että kerran tehtyä lupausta ei rikota: kun avain kerran on suojattu, niin se tulee olemaan sitä aina, ainakin valtuutetuille lukkosepille.