Suomalainen keksintö Xylitol on hoitanut hampaita jo 50 vuotta

Ksylitoli on useimmille suomalaisille tuttu hampaidenhoitoapu, jota käytetään ksylitolipurukumin ja -imeskelytablettien valmistuksessa. Mitä moni ei kuitenkaan tiedä ksylitolista on, että sen hampaiden terveyttä edistävä vaikutus keksittiin Suomessa, Turun yliopistossa vuonna 1970, ja suomalaiset ovat pureskelleet Jenkki -purukumia jo vuodesta 1975 lähtien. Suomalaiset tunnetaan maailmalla erinomaisesta suuhygieniastaan, johon on vaikuttanut ennen kaikkea ksylitoli.

Mitä ksylitoli on?

Ksylitoli on monille tuttu nimeltä, mutta mitä ksylitoli oikeastaan on? Monet valkoista sokeria välttelevät tietävätkin, että kyseessä on luontoperäinen makeutusaine. Ksylitoli on luonnollinen osa monia kasveja, kuten banaania ja mansikkaa, tosin pitoisuudet jäävät suhteellisen mitättömiksi verrattuna esimerkiksi ksylitol-purukumiin. Elintarvikekäyttöön, eli pusseihin kauppojen hyllyille kuin purkankin sekaan ksylitolia valmistetaan ksylaanista, jota saadaan erilaisten kasvien kuitumateriaaleista. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi pyökkiä, koivua tai vaikkapa maissia. Suomalainen ksylitoli tehdään maassamme erittäin yleisestä koivupuusta, ja siitä tuleekin ksylitolin toinen nimi, koivusokeri, jolla ksylitolia usein markkinoidaan elintarvikekäyttöön.

Ksylitoli luokitellaan sokerialkoholeihin, joita kutsutaan myös polyoleiksi. Samasta ryhmästä löytyvät muutkin tutut makeutusaineet, kuten sorbitoli, mannitoli ja maltitoli, mutta ksylitoli poikkeaa näistä eräällä erittäin tärkeällä tavalla: ksylitolimolekyylissä on sokerialkoholiryhmäläisiin tyypillisen kuuden hiiliatomin sijaan vain viisi hiiliatomia. Tämä on tärkeää siksi, että suussa olevat bakteerit eivät pysty käyttämään tätä vain viidestä hiiliatomista muodostunutta sokeria ruuakseen. Tähän perustuu ksylitolin hampaiden terveyttä edistävä vaikutus.

Ksylitoli on lähes yhtä makeaa, kuin tavallinen pöytäsokeri ja energiapitoisuus ovat ksylitolissa myös samalla tasolla. Syy siihen, miksi liiallinen ksylitoli tuottaa vatsavaivoja on, että ksylitoli on ihmiskeholle astetta vaikeammin käyttöönotettava molekyyli. Sen hajottamiseen ja imeytymiseen suolistossa kuluu huomattavasti paljon enemmän aikaa, kuin tavallisen sokerin.

Suolisto pystyy imeyttämään ksylitolista vain noin puolet sen energiamäärästä, joka tekee ksylitolista ihanteellisen makeutusratkaisun esimerkiksi laihduttajille sekä diabeetikoille. Myös purukumi on tästä syystä turvallinen keino edistää hampaiden terveyttä myös diabeetikoille, joille liiallisten verensokerin heittelyiden välttely on erityisen tärkeää.

Ksylitolin terveysvaikutukset

Ksylitoli auttaa suun terveyttä, mutta sillä on myös muita terveysvaikutuksia. Ksylitolin säännöllisellä käytöllä on mahdollista

• ehkäistä ientulehdusta
• ehkäistä hampaiden reikiintymistä
• hidastaa bakteerien kasvua hampaan pinnalla
• lisätä syljeneritystä
• minimoida happohyökkäys
• ehkäistä reikiin johtavien bakteerien siirtymistä vanhemmalta lapselle
• auttaa kuivaa suuta

Suositeltu määrä ksylitolia päivää kohden on 5 grammaa, joka vastaa kuutta palaa purukumia tai 5-8 imeskelytablettia.

Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen

Mitä tarkoittaa happohyökkäys, tuo hammaslääkärien ja hammastahnamainosten toistelema käsite? Happohyökkäyksellä tarkoitetaan reikiä aiheuttavien bakteerien sokereista tuottamia happoja. Hapot laskevat suun pH-tasoa, jolloin hampaan pinnan kiillemineraalit alkavat liueta hampaan pinnalta.

Kiilteen alla oleva hammasluu on kiillettä pehmeämpää ja bakteerien muodostamat hapot vahingoittavat sitä helposti. Ihmisen tuottama sylki pystyy korjaamaan pieniä kiillevaurioita, sillä se sisältää muun muassa kalsiumia, fosforia sekä fluoria, jotka kovettuvat hampaan pinnalle. Syljessä on myös antimikrobisia aineita, jotka hidastavat tai estävät reikiä aiheuttavien bakteerien kasvun.

Ksylitoli puuttuu bakteerien kasvuun ja niiden tuottamien happojen aiheuttamiin ongelmiin kuitenkin paljon sylkeä nopeammin ja erityisesti niille, jotka syövät paljon ruokaa jossa on korkea sokeri- tai happopitoisuus, ksylitoli voi olla korvaamaton apu reikien ehkäisemisessä. Esimerkiksi happoja sisältävät virvoitusjuomat laskevat suun pH-arvoa ja altistavat hampaat bakteerien tuottamalle happohyökkäykselle jo itsessään. Virvoitusjuomissa on myös paljon sokeria, joten se tarjoaa valtavat määrät herkullista syötävää bakteereille.Hampaat kestävät noin 5 – 6 happohyökkäystä päivässä, joiden väliin on syytä jättää tarpeeksi väliä, jotta sylki ehtii korjata happohyökkäyksen vahingot. Ksylitoli on erinomainen tapa edistää hampaiden terveyttä ehkäisemällä vahingot jo ennen niitten tapahtumista. Tämän vuoksi on tärkeää, että ksylitolipurkkaa tai -pastilleja nautitaan heti ruokailun jälkeen.

Raskausaikana ksylitoli on korvaamaton apu

Raskauden aikana keho kokee monia muutoksia hormonitoiminnan takia. Yksi näistä muutoksista on suun happamuus, joka laskee luonnollisesti raskauden myötä. Myös syljen korjaava vaikutus on heikompi, sillä tärkeät rakennusaineet, kuten kalsium sekä fosfori, kuljetetaan istukan kautta kehittyvään alkioon, joka on raskauden aikana kehon prioriteetti. On myös mahdollista, että raskauden aikana ruokahalu lisääntyy ja välipaloja tulee syötyä useammin, jolloin happohyökkäysten määrä päivää kohti lisääntyy. Raskauden aikana on siis erityisen tärkeää lisätä ksylitolituotteita päivärutiiniin.

Ksylitolituotteet kannattaa pitää tapana myös raskausajan jälkeen. Ksylitolituotteiden käyttö voi vähentää reikiä aiheuttavan karies-bakteerin tarttumista lapseen. Myös äideillä, joilla on monia paikattuja hampaita ja tämän takia suurempi määrä karies-bakteereja suussaan, ksylitolituotteet ehkäisevät bakteerien kasvua ja siirtymistä lapselle.

Ksylitolituotteita käyttämättömissä perheissä on erittäin yleistä, että reikiä aiheuttavat bakteerit siirtyvät vanhemmilta lapsille jossain vaiheessa lapsuutta. Tutkimukset osoittavat, että lapset jotka ovat välttyneet bakteeritartunnalta kahden vuoden ikään asti kärsivät vähemmistä rei’istä hampaissa myös myöhemmällä iällä.

Ksylitolituotteiden käytön voi aloittaa jo yksivuotiaana

Jo yksivuotiaat lapset voi hiljalleen totuttaa ksylitolin käyttöön. Käyttö kannattaa aloittaa pienillä annoksilla ksylitolia sisältävillä pastilleilla, sillä yleensä lapsi oppii pureskelemaan purukumia nielaisematta sitä vasta kolmen vuoden iässä. Ksylitolipastilli on helpointa antaa lapselle ruokapöydän ääressä aterian päätteeksi, sillä lapsen leikkiessä pastilli tai purukumi voi helposti joutua hengitysteihin. Ksylitolituotteiden käyttö ehkäisee myös välikorvan tulehdusta.